Demon's Souls

Parempi kuin koskaan ennen. A-luokan tekninen toteutus antaa hyvän pelisuunnittelun liitää kotkan lailla. Tuloksena on mestariteos.

Pienistä puutteista huolimatta Demon's Souls on silkkaa mannaa haastetta ja hyvää pelattavuutta hakeville. Harvoin missään pelissä pelkää näin aidosti henkensä puolesta.

Monet pelin pelaajat ovat todenneet, että Demon’s Souls aukeaa kunnolla vasta ensimmäisen läpipeluukerran jälkeen, ja he ovat siinä oikeassa. Ensimmäinen pelikerta on kaikin tavoin opettelua tulevia pelikertoja varten. Demon’s Souls on kieltämättä vain harvojen herkkua, mutta niinhän ne kulttiklassikot aina ovat.

Jokainen mitä tahansa Souls-peliä pelannut tietää idean: kun kuolet, aloitat kentän alusta. Muistan edelleen ensimmäisen kokemukseni Demon's Soulsin parissa. Lueskelin tästä erilaisesta ja tuskastuttavan vaikeasta toimintaropesta KonsoliFINin foorumilta ja innostuin. Peliä ei siihen aikaan oltu julkaistu Euroopassa, joten päädyin täysin vasten luonnettani tilaamaan aasialaisen version, joka onneksi oli englannin kielellä varustettu. Tuskastelin tutoriaalin vaivoin läpi ja kuolin ja kuolin ja kuolin. Nakkasin levyn hyllyyn pölyttymään pettyneenä. Vasta kuukausien jälkeen rohkaistuin antamaan se...