Beyond Two Souls

Beyond Two Souls on siis onnistunut tapaus. Vaikka tarinankerronta onkin outoa, kun ensin katsellaan teini-ikäistä Jodieta ja sen jälkeen siirrytään ajassa taaksepäin seuraamaan tarhaikäisen Jodien puuhastelua, sopii se peliin erinomaisesti. Joten jos siellä on muitakin kohtalotovereita, jotka syystä tai toisesta missasivat Beyondin aikoinaan, niin en voi muuta kuin suositella.

Interaktiivinen draamapeli luo omaa tyyliään häikäisevän kauniisti. Beyond: Two Souls on yksi vuoden komeimpia sekä mielenkiintoisimpia teoksia.

Elokuvien ja pelien hybrideillä on yhä paha kaiku 90-luvulla kärsittyjen kamaluuksien vuoksi. Ö-luokan näyttelijöillä kuorrutetut välivideosikermät kokivat onneksi nopean kuoleman, kunhan CD-aikakauden alkuhuumasta toivuttiin normaaliin päiväjärjestykseen. Videokameroihin ja halpoihin lavasteisiin satsaamisen sijaan palattiin takaisin ohjelmointipöytien ääreen miettimään fiksumpia tarinan kerronnan muotoja. Viimeistään Quantic Dreamin monivalintoihin luottava yllätyshitti Fahrenheit osoitti vuonna 2005, että jo kertaalleen tuomittu viihdemuotojen liitto saattaa sittenkin toimia.

Tarjoaa ainutlaatuista pelin ja elokuvan risteytystä, mutta jakaa varmasti pelaajien mielipiteet.

Tarina etenee päättäväisesti 12 tunnin ajan, mutta sinä aikana Beyond: Two Souls unohtaa pelaajansa kovin usein. Vuorovaikutus on liian vähäistä, jos pelaaja kokee roolinsa vähäpätöiseksi. Päähahmoon on hankala samastua, kun pelissä saa tehdä niin vähän. Ei riitä, että hahmoa liikutetaan paikoin vain hetki tai painellaan ruudulla näkyviä nappeja vailla pelkoa epäonnistumisesta.

Quantic Dreamin kehittämä Beyond: Two Souls on erittäin näyttävästä ulkoasustaan huolimatta hyvin skitsofreeninen ja ontto tapaus. Sillä on omat hyvät hetkensä, mutta kokemus jää valitettavan mitäänsanomattomaksi ja valmiiksipureskelluksi. Pelinä julkaistu projekti yrittää, ehkä vähän sympaattisestikin, kaikkensa, jotta se olisi elokuva, vaikka se onkin peli. Näyttelijäkaartista löytyy suuria tähtiä aina Ellen Pagesta Willem Dafoeen asti, peli on ahminut sisälleen kaikki tietämänsä leffakliseet ja se imitoi geneeristä elokuvakokemusta kaikin mahdollisin keinoin. Tästä huolimatta Beyond: Two So...

Videopelien tuolla puolen.